Tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on aiheuttanut suuria muutoksia niin kuluttajien, yritysten kuin julkisen sektorinkin toiminnassa ja mahdollisuuksissa. Vielä 2000-luvun alkuvuosina sähköpostia luettiin yleensä tietokoneen ääressä ja pikaviestintä tapahtui tekstiviestien avulla. Pankeilla oli tuolloin laajat maksuautomaattiverkostot asiakkaidensa laskujen maksua helpottamaan. Pankit luopuivat laskunmaksuautomaateista vaiheittain 2010-luvun alussa (”Laskunmaksuautomaatit katoamassa”, 2011).
Käsitteellä digitalisaatio viitataan siihen, kuinka teknologisen kehityksen myötä digitaali- tai tietokonetekniikan asema ihmisten arkielämässä kasvaa (Koiranen, Räsänen ja Södergård, 2016). Digitalisaatio on edennyt vauhdilla ja muutos on ollut nopeaa. Kolehmaisen (2016) artikkelissa kerrotaan tutkimusyhtiö Gartnerin tutkimuksesta, jonka mukaan kehitystä on kuitenkin aliarvioitu niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Artikkelissa esitettyjen tulosten mukaan vähemmistö yrityksistä uskoo digitalisaation vaikuttavan niiden liiketoimintaan.
Digitalisaation esteistä yksi merkittävimmistä on varmasti sen vaatima muutos toimintatavoissa ja asenteissa. Vaikka teknologinen kehitys mahdollistaa uusien työkalujen ja toimintatapojen käytön, usein uusista välineistä huolimatta pitäydytään vanhoissa, totutuissa tavoissa (Kolehmainen, 2016). Erilaisissa organisaatioissa voi olla vahvaakin muutosvastarintaa, jos perinteisiä toimintamalleja haastetaan tai muutetaan. Toisaalta eri toimijoiden valmiudet uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen voivat olla puutteellisia teknisistä syistä – esimerkiksi vanhentuneiden tietojärjestelmien vuoksi (Kolehmainen, 2016). Tietojärjestelmissä voi olla yhteensopivuusongelmia tai eri tiedot voivat siiloutua omiin lokeroihinsa (Jiang, 2017).
Harvat yritykset näkevät digitalisaatiossa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä johtuu osittain ilmiön yksipuolisesta tarkastelusta. Jos esimerkiksi sähköiset palvelut nähdään lähinnä mahdollisuutena kustannusten vähentämiseen, digitalisaatiosta ei välttämättä saada täyttä hyötyä. (Kolehmainen, 2016.) Vaikuttaa selvältä, että uuden liiketoiminnan kehittäminen on hankalaa, jos yritys lähinnä omaksuu omaan käyttöönsä muiden kehittämiä palveluita. Luultavasti muutoksen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien havaitsemisen haasteellisuus on yleismaailmallinen ja alati läsnä oleva ilmiö.
Kolehmaisen (2016) viittaamaa tutkimusta myönteisemmän kuvan antaa Talouselämä-lehden juttu (”Suomalaisyritykset muita,” 2017), jonka mukaan suurin osa suomalaisista yrityksistä haluaa kehittää uutta liiketoimintaa digitalisaatiota hyödyntämällä. Jutun mukaan suomalaisista yrityksistä lähes 90 prosenttia pitää digitalisaatiota tärkeänä strategisena tavoitteenaan. Artikkelin mukaan kuitenkin vain noin joka kymmenes yritys hyödyntää esimerkiksi asiakasdataa tehokkaasti. Yritykset vaikuttavat siis toisaalta kiinnostuneilta digitalisaatiosta, mutta toiminnassa se näkyy heikommin kuin tavoitteissa. Tätä selittänee se, että yritysten valmiudet digitalisaation hyödyntämiseen vaikuttavat yleisesti ottaen puutteellisilta (Jiang, 2017; Kolehmainen, 2016; ”Suomalaisyritykset muita,” 2017).
Kehityksen nuoli näyttäisi osoittavan voimakkaasti yhä kiihtyvään digitalisaatioon. Lomakkeita, laskuja ja tilauksia käsitellään yhä enemmän sähköisesti, ja yhä useammat palvelut vähintäänkin hyödyntävät sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Järjestelmien, laitteiden ja sovellusten jatkuva kehitys ajaa digitalisaatiota vääjäämättä eteenpäin. Lisäksi tieto- ja viestintäalan kehityksen historiasta nähdään, että ratkaisuista on tullut aikaa myöten edullisempia, mikä toimii myös digitalisaation ajurina. Kehitys ei kuitenkaan etene yhteiskunnassa samaa tahtia – osa on jo edennyt pitemmälle, toiset ovat vasta alussa (Koiranen ja muut, 2016).
 |
| Kuva: Nick Youngson, CC BY-SA 3.0 |
Digitalisaation tärkeimpiä ajureita vaikuttavat olevan teknologinen kehitys, yritysten halukkuus hyödyntää digitalisaatiota liiketoiminnassaan sekä alenevat kustannukset. Toisaalta esteitä asettavat organisaatioiden jäykkyys, puutteelliset valmiudet digitalisaation tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä kapea näkemys digitalisaation mahdollisuuksista. Yrityksillä on suurina palveluntuottajina suuri merkitys digitalisaatiokehityksessä. Niiden suhtautumisesta ilmiöön on kuitenkin ristiriitaisia tuloksia: Toisaalta digitalisaation vaikutuksia liiketoimintaan pidetään yleisesti vähäisinä, mutta suurin osa yrityksistä pitää sitä strategisesti tärkeänä ja haluaa kehittää siihen perustuen uutta liiketoimintaa (Kolehmainen, 2016; ”Suomalaisyritykset muita”, 2017).
Digitalisaation monet vaikutukset ovat jo näkyvissä arjessa: Laskuja ei makseta automaateilla vaan nettipankissa, laskut liikkuvat yhä useammin sähköisesti eivätkä kirjeenä, aikoja eri palveluihin varataan netin kautta ja viestintätavat ovat muuttuneet. Toisaalta pilvipalvelut ovat helpottaneet tiedostojen jakamista ja mahdollistaneet samanaikaisen muokkaamisen. Digitalisaatio muuttaa toimintatapoja niin työ- kuin arkielämässäkin. Muutokset näkyvät myös palveluissa ja tuotteissa, joita kulutetaan tai tarjotaan: Joidenkin perinteisten palveluiden ja tuotteiden kysyntä laskee samalla, kun liiketoimintamallit uudistuvat (Koiranen ja muut, 2016).
Kun sähköinen asiointi ja nopeat tietoliikenneyhteydet yleistyvät ympäri maailman, tulee työnteosta, yhteydenpidosta, kuluttamisesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta vähemmän paikkaan ja aikaan sidottua. Tämä näkyy esimerkiksi kuluttajan aseman vahvistumisena suhteessa yrityksiin: kilpailuttaminen on helpompaa (Koiranen ja muut, 2016). Tiedon saatavuus on parantunut ja viestintä on nopeampaa, joten vaihtoehtojen ja kokemusten vertailu kulutuspäätöksiä tehtäessä on entistä sujuvampaa. Nämä tekijät vaikuttavat myös työelämään: Kollegat voivat työskennellä saman asian parissa, mutta voivat olla fyysisesti kaukana toisistaan.
Tietoliikenteen ja viestinnän nopeutuminen sekä tietokantojen ja pilvipalveluiden kehitys ovat parantaneet tiedon saatavuutta ja määrää. Tämä kehitys luo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Tietoa voidaan jo kerätä ja tallentaa sellaisia määriä, että sen käsittely ja jalostaminen merkitykselliseksi informaatioksi vaatii taitavaa, määrätietoista analyysia. Valtavat tietomäärät kilpailevat huomiosta ja haastavat ihmisen keskittymiskyvyn, mikä voi vaikuttaa kielteisesti työnteon tuottavuuteen (Jiang, 2014). Digitalisaatioon liittyy siis paljon mahdollisuuksia, mutta yhtä lailla haasteitakin.
Lähteet
Jiang, T. (2014). Are our work lives really simplified through digitization? Wired. Lainattu 24.9.2017, saatavilla: http://www.wired.com/insights/2014/03/work-lives-really-simplified-digitization/
Koiranen, I., Räsänen, P. & Södergård, C. (2016). Mitä digitalisaatio on tarkoittanut kansalaisen näkökulmasta? Talous & Yhteiskunta, 3/2016, 24–29.
Kolehmainen, A. (2016). Ai se digitalisaatio? Ei koske meitä. Tivi. Lainattu 23.9.2017, saatavilla: http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/ai-se-digitalisaatio-ei-koske-meita-6556217
Laskunmaksuautomaatit katoamassa. (2011). Yle Uutiset. Lainattu 23.9.2017, saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-5338051
Suomalaisyritykset muita Pohjoismaita edellä digitalisaatiossa – 70 % suomalaisyrityksistä haluaa luoda digitalisaation kautta uutta liiketoimintaa. (2017). Talouselämä. Lainattu 23.9.2017, saatavilla: http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisyritykset-muita-pohjoismaita-edella-digitalisaatiossa-70-suomalaisyrityksista-haluaa-luoda-digitalisaation-kautta-uutta-liiketoimintaa-6676890
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti