perjantai 16. marraskuuta 2012

Sata tonnia jokaiselle - riittääkö?

Sata tonnia kaikille suomalaisille ei riitä alkuunkaan. Tilastokeskus vahvistaa tiedon: jokainen suomalainen käyttää yli sata tonnia – siis yli sata tuhatta kiloa – luonnonvaroja vuodessa. Se on paljon, todella paljon. Maailmanlaajuisesti yksi ihminen käyttää keskimäärin noin 8,5 tonnia luonnonvaroja vuodessa. Suomalainen käyttää siis yli kymmenkertaisen määrän luonnonvaroja keskimääräiseen käyttöön nähden.

tiistai 30. lokakuuta 2012

lauantai 27. lokakuuta 2012

Nuoret työnhakijat liikkeelle

Tämä kirjoitus on julkaistu Oulu-lehdessä 17.10.2012.
 
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisestä keskustellaan paljon etenkin täällä Oulun seudulla. Paljon on kaikilla hyvää tahtoa ja toiveita edistää nuorten pärjäämistä, mutta konkreettisia keinoja tuntuu olevan vaikea löytää. Yksi keskeisistä ongelmista on se, miten työttömien nuorten syrjäytyminen voitaisiin estää. Kerran syrjäytynyt ja itsensä yksin jätetyksi kokeva nuori voi olla vaikea saada takaisin mukaan yhteiskuntaan.
 
Me Oulun vihreät nuoret kunnallisvaaliehdokkaat esitämme, että Oulun kaupunki tarjoaisi alle 25-vuotiaille työttömille ilmaisen pääsyn kaupungin liikuntapaikkoihin yleisövuoroille, kuten uimahalleihin ja liikuntahalleihin. Lisäksi heille voisi varata omia harjoitusvuoroja esimerkiksi joukkuepelien harrastamista varten. Tämä tuskin tulisi Oulun kaupungille kovinkaan kalliiksi, etenkin kun vaakakupissa on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toiminta. Jokainen nuorten hyvinvointiin satsattu euro tulee tulevaisuudessa säästettyä moninkertaisesti sosiaali- ja terveysmenoissa. Oikeus ilmaispalveluihin voitaisiin todistaa ajan tasalla olevalla TE-toimiston kortilla.

Mahdollisuus harrastaa liikuntaa ilmaiseksi on merkittävä kädenojennus työmarkkinatuella elävälle nuorelle, jolle jo muutama euro on huomattava menoerä. Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi nuoret saataisiin kannustettua lähtemään kodin ulkopuolelle ylläpitämään ja solmimaan sosiaalisia kontakteja, sekä saamaan vertaistukea elämäntilanteeseensa.
 
Vihreät nuoret kunnallisvaaliehdokkaat
 
Salla Kangas
Harri Lempola
Mirja Mustapirtti
Pekka Peni
Otto Simola
 
Oulu

perjantai 26. lokakuuta 2012

Sanginjoen kansallispuisto

Kannatan kansallispuiston perustamista Ouluun Sanginjoelle. Oulun luonnonsuojeluyhdistys teki oululaisille kunnallisvaaliehdokkaille kyselyn aiheesta. Tulokset ja tiedote löytyvät täältä.

Vihreät ehdokkaat kannattavat voimakkaimmin kansallispuiston perustamista. Kannatan sitä itsekin. Kansallispuisto olisi matkailukohde ja hieno virkistys- ja tutkimusalue.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Pyhäjoki, ydinvoima ja tulevaisuus

Helsingin Sanomat uutisoi tänään 24.10.2012 seuraavaa:
Saksalainen energiayhtiö E.On aikoo luopua osuudestaan Pyhäjoelle suunnitellussa ydinvoimalassa. Koska E.On olisi ollut ydinvoimalan suurin sijoittaja 34 prosentin osuudella, ydinvoimalahanke näyttäisi nyt kaatuvan.
Rahoittaja toisensa jälkeen on siis tullut siihen lopputulokseen, että ydinvoimaan ei kannata sijoittaa. Tämän uutisen jälkeen tuskin tarvitsee enää keskustella siitä, pitääkö Oulun kaupungin lähteä Oulun Energian kautta mukaan hankkeeseen.

Nyt voidaan kääntää sitten katse rohkeasti tulevaisuuteen ja pyrkiä Oulun seudullakin uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja kehittämiseen. Näin tehdään jo muiden muassa Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa. Suomella ei ole aikaa hukattavaksi, jos haluamme uusiutuvasta energiasta ja cleantechistä uuden vientivaltin.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Vaalityötä ja ääni ennakkoon

Ennakkoäänestys alkaa ylihuomenna 17.10. Arvatenkin vaalityö käy kuumana ympäri Suomen – niin Oulussakin. Rotuaarin vaalikopit avattiin viime perjantaina. Avajaispäivä veti väkeä paikalle, niin äänestäjiä kuin ehdokkaitakin.

Vaalikopeilla viihtymisen lisäksi omissa suunnitelmissa ovat taustatyö perjantain vaalipaneelia varten, mielipidekirjoituksen kirjoittaminen, osallistuminen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen valiokunnan vaalikeskusteluun – niin ja pyörän vieminen huoltoon... Onhan tuossa.

Ennakkoäänestyksestä vielä: kannattaa käydä. On helpompaa suorittaa kansalaisvelvollisuus ennakkoon, kun äänestämässä voi käydä missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Henkkarit pitää olla, mutta muuta ei tarvitse. Varsinaisena vaalipäivänä 28.10. voi äänestää vain äänioikeusilmoituksessa mainitussa paikassa. Ei siis yhtä kätevää. Vaalitietoa – kuten ehdokkaat kunnittain – löytyy oikeusministeriön vaalisivustolta.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Vanhukset ja koulut

Ylen vaalikoneessa kysyttiin, mihin tuleva valtuutettu laittaisi könttälahjoituksena saadun rahalahjoituksen. Vaihtoehtojen joukossa olivat vanhustenhuolto, koulut, terveyskeskukset, lasten päivähoito ja sosiaalitoimen palvelut. Näistä sai valita vaalikoneessa kaksi.

Yle uutisoi tänään, että "Ehdokkaat antaisivat rahaa mieluummin vanhuksille kuin kouluille". Tähän tosin vaikutti ehdokkaan ikä. Vanhemmat ehdokkaat olivat hanakampia antamaan vanhuksille. Nuoremmat ehdokkaat taas suosivat kouluja.

Itse vastasin tuohon valitsemalla koulut ja terveyskeskukset. Jos tulevaisuutta ajatellaan, on mielestäni tärkeämpää panostaa koulutukseen ja hyvään perusterveydenhuoltoon. Molemmat ovat tärkeitä ennaltaehkäisyn kannalta.

Hyvät koulut luovat paremmat edellytykset elämässä pärjäämiselle. Hyvä peruskoulu luo pohjan kaikelle myöhemmälle osaamiselle.

Toimiva perusterveydenhuolto ehkäisee vakavampia sairastumisia, mahdollistaa terveemmän ja toimeliaamman vanhuuden ja parantaa näin ollen yleistä elämänlaatua. Yksi euro lisää perusterveydenhuoltoon säästää tulevaisuudessa moninvertaisen määrän euroja erikoissairaanhoidosta, kun ihmiset pysyvät terveempinä.

Yhteiskuntaa pitää kehittää pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Siksi omat valintani olivat selvät, vaikka toki vanhustenhuollossakin on paljon parannettavaa. On niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin tärkeää pyrkiä ehkäisemään ongelmat ennalta. Se vaatii toimivia peruspalveluita.

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Kunnallisdemokratian pelastus

Kunnallinen demokratia ja luottamus päätöksentekoon on koetuksella. Onneksi apua on saatavilla. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO julkaisi tänään Kunnallisdemokratian pelastuspaketin. Teeseissä vaaditaan selvillä ehdotuksilla muun muassa lisää avoimuutta päätöksentekoon, sitovia kansanäänestyksiä ja parempia mahdollisuuksia vaikuttaa kotikunnan asioihin.

Julkaisu toteutettiin tänään tempauksilla ympäri maata. Myös me Oulun vihreät nuoret kannoimme kortemme kekoon ja naulasimme pelastuspaketin teesit kaupungintalon oveen.




Teeseissä on ehdotuksia vallan keskittymisen vähentämiseksi ja päätöksentekijöiden sidonnaisuuksien läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Näiden asioiden eteen voidaan tehdä kuntien valtuustoissa paljon – kunhan tahtoa löytyy. Ehdotuksista osa on jo Oulussa vihreiden ajamana toteutunut: Oulun kaupunginvaltuuston kokouksia on voinut jo hyvän tovin seurata netin kautta suorana.

Voin varsin mielelläni allekirjoittaa pelastuspaketin ehdotukset. Avoimempi kunta on jokaisen kuntalaisen etu.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Vaalikoneita

Lisää valikoneita on nyt auennut yleisölle. Ainakin Kalevan ja MTV3:n ovat jo auki ja Ylen vaalikoneenkin pitäisi tänään 1.10. aueta.

Alla linkkejä omiin vastauksiini:

torstai 20. syyskuuta 2012

Omistajan ohjauksella on väliä

Konepajayhtiö Metso, josta valtio omistaa vähemmistöosuuden, perui lisäosinkonsa. Omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Heidi Hautalan mielestä lisäosinko sopi huonosti yhteen yt-neuvottelujen ja irtisanomiskaavailujen kanssa. Näimme nyt, että valtio voi omistajaohjauksen kautta vaikuttaa, jos vastaavalla ministerillä on tahtoa ja määrätietoisuutta.

Tällä hallituskaudella omistajaohjauksesta on vastannut vihreiden ministeri Heidi Hautala. Valtion omistajaohjauksesta onkin tullut suoraselkäisempää. Jo aikaisemmin tänä vuonna Hautala uusi valtionyhtiö Finnairin hallituksen johdon palkitsemisjupakan yhteydessä. Näin näkyvää en muista omistajaohjauksen ennen olleen. Hyvää työtä siis!

Asiat muuttuvat, kun niitä muutetaan!

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Vaalipuuhia ja tunnelmia

Viime päivinä on ollut monenmoista tuleviin kunnallisvaaleihin liittyvää tekemistä. Vaalikoneita pitäisi käydä täyttämässä ja vastata gallupeihin. Tuoreimpana täytin MTV3:n vaalikoneen. Nyt on siis tehtynä MTV3:n, Animalian ja SEY:n ja Forum24:n vaalikoneet. Ylen kone luvassa lähipäivinä.

Oulun vihreiden ehdokkaiden ensimmäiset lehtimainokset ilmestyivät viikonloppuna ja tämän viikon alussa. Vaalien lähestyminen näkyy lehdissä – mainoksissa ja mielipideosastoilla. Ehdokaslistat piti jättää eilen. Vihreät sai Ouluun täyden listan. Hyvä homma.

Oulun vihreät nuoret järjesti viime lauantaina syyskävelyn ympäristöministeri Ville Niinistön seurassa. Kävelyn jälkeen siirryttiin keskustelemaan sisätiloihin. Tapahtuma oli oikein mukava – kaiken lisäksi kaunis syyssää suosi osallistujia. Illasta jäi oikein hyvä mieli. Vaalikuumekin kohoaa...

maanantai 10. syyskuuta 2012

Vaalikone: Forum24

Perustelen alla vastaukseni Forum24-lehden vaalikoneeseen. En löytänyt tapaa saada linkkiä suoraan vastauksiini. Kirjoitan siis kaikki 15 väittämää auki tähän.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Vaalit lähestyvät

Syksyn kunnallisvaalit lähestyvät vääjäämättä ja kaikenlaista vaaleihin liittyvää pompahtelee esiin: ensimmäiset vaalikoneet aukeavat, kampanjatapahtumia järjestetään ja niin edelleen.

Tietääkseni Oulun alueen ehdokkaiden mielipiteitä kartoittavia vaalikoneita on auki vasta yksi – Forum24:n versio. Olen itsekin käynyt 15 kysymystä käsittävään vaalikoneeseen vastaamassa. Julkaisen lähipäivinä perustelut mielipiteilleni täällä blogissa, koska kysymyksiä ei ollut mahdollista kommentoida itse koneessa.

Vaaleihin niin olennaisesti kuuluvaa jalkatyötäkin on jo tullut tehtyä. Oulun vihreät esittäytyivät Suur-Oulun messuilla, joilla vierailin jokaisena messupäivänä. Eilen puolestaan oli Rotuaarilla vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksen aloitustapahtuma. Lisää on tietysti luvassa, kun vaaleja kohti kuljemme. Kesän hellittäessä telakalla ollut bloginikin herää jälleen.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Kesätauko

Blogini on ollut kesätauolla. Vaikkei kesä ole ennätyksellisen kuuma ollutkaan, on blogin kirjoittamiselle ollut kovin niukasti aikaa. Ajattelua olen ehtinyt harrastaa vaikka kirjoittamaan en ole ehtinytkään.

Poutaa on melko hyvin Oulussakin riittänyt, joten olen käyttänyt aikaa ulkoilmassa: pyöräillen, jalkapalloillen, kaupungilla. Kesälomatkin ovat vasta edessä päin. Silloin ehtii varmaan jo taas kirjoittaakin. Huono omatunto on hieman vähäisen blogin pidon vuoksi kolkutellut.

Pari huomiota kesän tapahtumista: Paras joukkue voitti jalkapallon Euroopan mestaruuden. Näin totean ja myönnän kisoja edeltävät aavisteluni siitä, ettei Espanja nyt pärjäisi, kerta kaikkiaan vikaan menneiksi. Itse toivoin mestaruutta Ranskalle tai Saksalle. Olin harmissani, kun kovassa lohkossaan hyvin joukkueena pelannut Tanska ei edennyt pidemmälle.

Jalkapalloilusta vielä: Toivottavasti näemme lisää hyviä esityksiä Mestarien liigassa HJK:lta. Mika Väyrysen saapuminen vahvistaa joukkuetta – hyvät esitykset voivat tosin johdattaa Väykän pian taas ulkomaille.

Juuri päättynyttä pyöräilyn Ranskan ympäriajoa seurasin tänä vuonna poikkeuksellisen pintapuolisesti: britti voitti – yllätättävää.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Oulun joukkoliikenteen järjestäminen

Nykyisellään Oulun kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteeseen ovat hyvin rajalliset. Kaupunki tukee sarjalippujen hintoja, mutta ajettavia linjoja tai niiden tiheyttä se ei voi määrittää. Tämä johtuu nykyisestä järjestämistavasta, jossa kaupunki myöntää liikenneluvat muttei tilaa tiettyä palvelukokonaisuutta. Liikennöitsijä vastaa siis ajettavista linjoista.

Oulun nykyisiä heikkoja vaikutusmahdollisuuksia voidaan kuitenkin parantaa merkittävästi – jos niin halutaan. Joukkoliikenteen järjestämistä koskeva lainsäädäntö on uudistunut EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) myötä. Asetus mahdollistaa Oulussakin siirtymisen malliin, jossa kaupunki voi määritellä nykyistä paremmin palvelutason kuntalaisia tyydyttäväksi.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Ehdolle vaaleihin

Hyvä yhteiskunta rakentuu mielestäni kestävän kehityksen periaatteille, oikeudenmukaisuudelle ja vapaudelle. Haluan toimia noiden asioiden puolesta, joten päätin jonkin aikaa sitten pyrkiä ehdolle ensi syksyn kunnallisvaaleihin. Ehdokkuuteni varmistui eilen. Syksyn vaaleissa pyrin uuden Oulun kaupunginvaltuustoon Vihreän liiton ehdokkaana.

Edessä on varmasti uusia kokemuksia, kohtaamisia ja kiinnostavia keskusteluja. Aikaisemmin olen osallistunut kampanjatyöhön olematta itse ehdolla – kokemus lienee tällä kertaa hyvin erilainen. Odotan mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää.

Teemoinani ovat kestävä kehitys ja joukko- ja kevyt liikenne. Minulle kestävä kehitys tarkoittaa niin sosiaalista, taloudellista kuin ekologistakin kestävyyttä. Nämä kestävän kehityksen eri ulottuvuudet kietoutuvat myös kiinteästi ja erottamattomasti toisiinsa. Niitä voidaan ja pitääkin edistää paikallisella tasolla.

Joukko- ja kevyt liikenne ovat voimakkaasti paikallisia kuntatason asioita. Ne liittyvät omalta osaltaan kestävään kehitykseenkin. Uutta Oulua on kehitettävä yhä painokkaammin joukkoliikenne ja kevyt liikenne huomioiden.

Kerron teemoistani ja niihin liittyvistä ajatuksistani lisää pitkin matkaa tässä blogissa.

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Kerjäämistä ei saa kieltää

Ryhmä kansanedustajia ehdottaa kerjäämisen kriminalisointia. Viimeksi kerjäämisen kieltämisestä lailla keskusteltiin vuonna 2010. Jo tuolloin oikeusoppineet totesivat, että kielto olisi Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

torstai 31. toukokuuta 2012

Kuukauden kilometrit

Tämän vuoden Kilometrikisan ensimmäinen kuukausi tulee täyteen, kun toukokuu vaihtuu kesäkuuksi. Toukokuun säät ovat olleet Oulussa pääosin melko suotuisat pyöräilylle. Työmatkat tosin teen polkien säällä kuin säällä.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Giniä BKT:lla

Tuloerot ja niiden suuruus ovat säännöllisin väliajoin kuuma aihe yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hyvin toimivassa yhteiskunnassa tuloeroja tarvitaan. Mikä sitten on hyvinvoinnin kannalta paras, optimaalinen tulonjako, lienee ratkaisematon kysymys.

Olen siis vahvasti sitä mieltä, että tuloerot ovat tarpeellisia. Niitä tarvitaan kannustinvaikutusten ja oikeudenmukaisuuden vuoksi. On esimerkiksi täysin oikein, että kahdesta samaa työtä tekevästä ihmisestä enemmän ansaitsee se, joka tekee töitä enemmän – ceteris paribus. Jotkin työtehtävät ovat tavalla tai toisella vaativampia kuin toiset: On mielestäni oikein saada vaativammasta työstä korkeampi korvaus.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Säästöt ja luottamus – ajatuksia

Vuoden ensimmäisen neljänneksen talouskasvuluvut ovat tulleet. Lukuja kommentoi lyhyesti ja kuvan kanssa Paul Krugman blogissaan. Ytimekäs havainto on seuraava: talous on kasvanut hyvin Japanissa ja huonosti Italiassa, Britanniassa ja Ranskassa.

Japanin kasvulle on selkeä selitys: vuoden takaisen tsunamin jälkeinen jälleenrakennus. Japanissa valtio investoi jälleenrakennukseen, Italiassa ja Ranskassa valtiot säästävät. Kuten Krugmankin toteaa tämä näyttäisi kertovan jotain makrotaloudesta. Tuo viesti on sama, jota Krugman ja muutkin taloustieteilijät ovat jo pitempään yrittäneet saada läpi. Säästämällä ja vyön kiristämisellä on nimittäin vaikeaa saada aikaan Euroopassa kovasti kaivattua talouskasvua.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Eurooppa, unioni ja tulevaisuus

Tänään 9.5. vietetään Eurooppa-päivää. Jotenkin Eurooppa-päivä ohjaa ajatukset Euroopan unioniin, vaikka onhan maanosamme paljon muutakin. Nyt Eurooppa on kriisissä: talous yskii ja ehkä suuntakin on vähän haussa. On Eurooppa ollut kriisissä ennenkin – ja selvinnyt. Uskon sen selviytyvän nytkin, mutta se vaatii intoa ja halua uudistua.

maanantai 7. toukokuuta 2012

Lisää pormestareita Suomeen

Lauantaina vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö otti kantaa pormestarimallin puolesta. Pormestarimallissa kuntaa johtaa kunnanjohtajan asemesta pormestari, jonka on nautittava kunnanvaltuuston luottamusta. Lisäksi pormestari valittaisiin valtuustokaudeksi kerrallaan. Molemmat ominaisuudet lisäisivät demokratiaa ja avoimuutta kuntien johdossa.

lauantai 5. toukokuuta 2012

Kilometrikisan alkuraportti

Aktiivisena pyöräilijänä päätin osallistua tänä vuonna Kilometrikisaan. Leikkimielisen kilpailun ohessa tulee samalla seurattua omaa ajamista. Toisaalta ratsuni ei ole kummoinen, joten kuukausittain osallistujien kesken arvottava parempi pyöräkin kyllä kiinnostaa.

torstai 26. huhtikuuta 2012

Perustulon oikea taso

Vähän aikaa sitten Ylen Ajankohtaisessa kakkosessa oli perustuloa käsittelevä osio. Ohjelma taisi tehdä enemmän hallaa kuin hyvää perustuloaikeille. Päällimmäisenä mieleeni jäivät ehdotukset valtavasta, jopa tuhannen euron perustulosta. Valitettavasti järkevin, kohtuullisin ehdotus esitettiin ensimmäisenä, joten se jäi seuraavaksi esitettyjen yhä kasvavien summien varjoon.

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Perille polkien

Yksityisautoilu jyllää liikennepuheissa. Joukkoliikenne soittaa toista viulua ja usein tyystin ilman soitinta jää kevyt liikenne. Reilu kolmannes kaikista matkoista tehdään Suomessa keveästi. Kevyt liikenne ansaitsee nykyistä suuremman huomion.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Epäreilua budjetointia

Monet kunnat budjetoivat tarkoituksella liian vähän varoja sosiaali- ja terveysmenoihinsa. Asiasta uutisoi muiden muassa Helsingin Sanomat eilen 17.4. Jutussa todetaan seuraavaa:
Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan 20 prosenttia kuntien sosiaalitoimen johtajista ja lähes 30 prosenttia terveyskeskusten johtajista kertoo, että menoja on tietoisesti budjetoitu alakanttiin viime ja tänä vuonna.
ja
Alibudjetoinnin takia esimerkiksi toimeentulotuen myöntämisen kriteerit voivat tiukentua. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan eri paikkakunnilla.

Tällainen toiminta kuntien taholta on paitsi lain vastaista, myös epäoikeudenmukaista. Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn tiedotteessakin todetaan, että lain mukaan kuntien tulee järjestää palvelut tarpeen mukaan. Erityisen epäoikeudenmukaista alibudjetoinnista tekee se, että se kolahtaa juuri yhteiskunnan vähäosaisimpiin ja sairaisiin.

Kun alibudjetointi aiheuttaa toimeentulotuen kynnyksen nousun, ahdistaa se pahiten jo ennestään heikossa asemassa olevia. Perusturva on yksi yhteiskunnan keskeisimmistä oikeudenmukaisuutta edistävistä tehtävistä. Samaa voidaan sanoa terveydenhuollosta.

Alibudjetointia tapahtuu siis myös terveyskeskuksissa, jotka vastaavat perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollosta nipistäminen alibudjetoinnin kautta ei ole edes taloudellisesti järkevää. Hyvä perusterveydenhuolto ehkäisee ennalta vakavampia ongelmia ja vähentää siten kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Säästöt perusterveydenhoidossa kostautuvat tulevaisuudessa suurempana pahoinvointina ja kallista hoitoa vaativina sairauksina.

Tahallinen alibudjetointi on huono käytäntö myös hallinnon avoimuuden näkökulmasta. Tosiasialliset leikkaukset kunnan sosiaali- ja terveysmenoihin piilotetaan alibudjetoinnin avulla, jolloin päätöksenteon avoimuus kärsii. Tarkoituksellinen alibudjetointi on lopetettava. Jos sosiaali- ja terveysmenoista on pakko nipistää, olisi äänestäjän ja kuntalaisen kannalta reilua sanoa se suoraan.

torstai 12. huhtikuuta 2012

Hyvinvointiyhteiskunnan puolustus

Toisinaan puhutaan kovasti kilpailukyvystä, bruttokansantuotteesta ja talouden toimeliaisuudesta ja mietitään samaan hengenvetoon, onko hyvinvointiyhteiskunta este menestykselle. Pohjoismainen – tai eurooppalainenkin – hyvinvointiyhteiskunta on mielestäni oikeudenmukainen ja reilu yhteiskuntamalli. Siihen kuuluvat kohtuullinen työttömyys- ja sosiaaliturva, maksuton koulutus ja kaikkien saatavilla oleva kattava terveydenhuolto. Mutta heikentääkö se kilpailukykyä, onko se taakka bruttokansantuotteelle?

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Suomen uusi aamu on vihreä

Suomi nousi puolitoista vuosikymmentä sitten lamasta tietotekniikka-alan kehityksen ansiosta – Nokia johtotähtenään. Myös tänään Suomessa on paljon lupaavaa osaamista ja luovuutta. Tällä kertaa se löytyy kuitenkin uudelta alalta. Tuo uusi, maailmanlaajuisesti nouseva ala on vihreä teknologia eli cleantech.

Vihreän teknologian ala on laaja. Toimiala sisältää uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja muun ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen tähtäävän teknologian. Kaikkien noiden markkinat kasvavat voimakkaasti. Kun kehittyvät taloudet – Kiina ja Intia eturintamassa – lisäävät omaa kulutustaan, kasvaa luonnonvarojen ja energian kysyntä. Kiristyvässä kilpailussa parhaiten pärjäävät ne, jotka eivät haaskaa energiaa ja luonnonvaroja tehottomaan toimintaan.

Luonnonvarojen niukkuus tulee kasvattamaan energiatehokkuusosaamisen ja uusiutuvan energian kysyntää. Osaamisessa kannattaa olla mieluummin edellä kuin jäljessä – siksi Suomessa kannattaa panostaa cleantechiin. On itse asiassa jo panostettukin rohkeiden edelläkävijöiden toimesta. Vihreän Langan 9.3. ilmestyneen numeron 5/2012 juttusarjassa esitellään kolme innostavaa esimerkkiä suomalaisesta vihreän teknologian osaamisesta.

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Perustulo ja progressiivisuus

Perustuloon pohjautuviin sosiaaliturvan uudistusehdotuksiin liittyy usein myös verotuksen uudistaminen. Vihreiden ehdottamassa perustulomallissa perustulo on kaikille maksettava verovapaa etuus. Tuloverotus muuttuisi mallissa kaksiportaiseksi siten, että kuukaudessa alle 5.000 euron ansiotuloista menisi 39 prosentin vero ja tuon rajan ylittävistä tuloista 49 prosenttia. Verotus säilyisi kuitenkin useimmilla ennallaan juuri tuon verovapaan perustulon ansiosta.

Perustulon osuus kokonaisansiosta pienenee tulojen kasvaessa, joten verotus säilyisi progressiivisena edelleen. Laskennallisesti veroprosentti voidaan määrittää laskemalla, paljonko tietynsuuruisilla ansiotuloilla palkansaajalle jää käteen. Alla oleva kuvio havainnollistaa, mitä tarkoitan. Kuviossa esitetään veroprosentit eri suuruisille kuukausituloille, kun perustulon suuruudeksi on oletettu 500 euroa ja veroprosenteiksi 39 ja 49 ensimmäisessä kappaleessa kuvatulla tavalla.



Mainitsemillani oletuksilla esimerkiksi 1.000 euron kuukausituloilla käteen jäisi verojen jälkeen 1.110 euroa eli veroprosentti olisi -11,0. Pyöreä nolla veroprosentti on, kun ansiotulot ovat noin 1.280 euroa Jos ansiotulot ovat 2.000 euroa, veroprosentti on 14,0 ja 3.500 euron ansioilla 24,7. Malli siis selvästi säilyttää tuloveron progression, vaikka äkkiseltään muutos voi näyttää tasaverolta. Veroprosentin määrittämisessä on kuitenkin oleellisen tärkeää ottaa huomioon kaikille maksettava perustulo, josta veroa ei siis perittäisi. Seuraavassa taulukossa on tietoa eri kuukausiansioilla käteen jäävästä määrästä ja vastaavista veroprosenteista.



Taulukko osoittaa mielestäni hyvin, kuinka perustulomallissa pienetkin työtulot näkyvät käytettävissä olevissa tuloissa. Perustulomallissa työnteko kannattaa aina, nykyisessä mallissa ei.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Verotuet syyniin

Suomen valtiontalous ei ole kestävällä pohjalla. Tänä vuonna valtion menojen arvioidaan ylittävän tulot noin seitsemällä miljardilla eurolla. Yhteensä menot ovat noin 52 miljardia euroa, joten tuo vaje on suuri. Suomi velkaantuu nopeasti – talouden tasapainottaminen on aloitettava nyt!

Keinoja valtiontalouden tasapainottamiseen on tasan kaksi: menojen vähentäminen tai tulojen lisääminen. Selvästi molemmat ovat välttämättömiä. Leikkauksiin on suhtauduttava huolella, jotta ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti järkevästi. Sama pätee tulojen vahvistamiseen. Menopuolesta ja leikkauksista puhutaan paljon, joten kiinnitetään nyt huomio valtion tuloihin.

Veronkorotuspuheiden varjoon jää usein se tosiasia, että verotuloihin vaikuttavat myös verotuet. Verotuilla tehdään poikkeuksia verotuskäytäntöön. Nämä poikkeukset pitää ottaa nyt syyniin. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan verotuet vähentävät verotuloja noin 23 miljardilla vuonna 2012. Osa tuista on hyvinkin perusteltuja, mutta osasta voidaan mielestäni hyvin luopua. Esitän tässä niistä kaksi.

Ehdotan luopumista asuntolainan korkovähennyksestä. Tällä toimella valtion tulot kasvavat reilun puolen miljardin verran! Lisäksi korkovähennyksestä luopuminen on oikeudenmukaista. Vuokra-asujilla ei korkovähennyksen kaltaisia etuja ole, joten se asettaa vuokralla asuvat omistusasujia huonompaan asemaan. Valtion pitää kohdella eri asumismuotoja samanarvoisina. Muutoksen on tapahduttava myös asuntovelallisten kannalta oikeudenmukaisesti, joten luopumisen tulee olla asteittainen.

Myös toinen ehdotukseni liittyy asumiseen. Oman asunnon myyntivoiton verovapaus leikkaa valtion verotuloista lähes puolitoista miljardia vuodessa. Jo verovapauden osittainenkin purkaminen kasvattaa valtion tuloja merkittävästi. Asunnon arvonnousu voi olla myös omistajasta riippumatonta, jolloin myyntivoiton verollisuus on mielestäni aivan perusteltua. Nyt vuokra-asunnon myyntivoitto on verollista mutta omistusasunnon ei – muutos parantaisi verotuksen neutraaliuttakin.

Hetemäen verotyöryhmän mukaan korkovähennyksen poistamisen vaikutus hintoihin olisi vaatimaton. Oman asunnon myyntivoiton verovapauden poistaminenkaan ei asumiskustannuksiin juuri vaikuttaisi, sillä vuokra-asunnon myyntivoitto on jo verollista. Nämä muutokset olisivat mielestäni järkevä tapa lisätä valtion verotuloja lähes kahdella miljardilla ilman varsinaisia veronkorotuksia.

Muutkin verotuet pitää ottaa tarkasteluun näin kehysriihen ja talouden tasapainottamisen aikana. Tarkastelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota työllisyysvaikutuksiin, oikeudenmukaisuuteen ja ympäristöohjaavuuteen. Mainitsemistani verotuista luopuminen ei vaikuttaisi suomalaisen työn verotukseen tai yritysten kilpailukykyyn. Ne toisivat valtiolle vajaan pari miljardia lisää tuloja ilman korotuksia palvelumaksuihin tai työn verotukseen.

 

Kirjoitus on julkaistu 26.3.2012 Oulun vaalipiirin Vihreiden Viikon vieras -blogissa.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Kansalaisaloite perustulosta

Maaliskuun alussa avautui mahdollisuus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite. Kansalaisaloitteella voidaan saattaa eduskunnan käsittelyyn mikä tahansa asia, kunhan sillä on vähintään 50 000 äänioikeutetun kannatus. Kampanja nimien keräämiseksi perustuloaloitteen tekemiseksi alkaa ensi keskiviikkona 28.3.2012.

Ai mikä perustulo? Ytimekäs määrittely löytyy perustulo.org-sivustolta:
Perustulolla tarkoitetaan järjestelmää, jossa kaikille maksetaan toimeentuloa varten säännöllisesti tietty tasasuuruinen rahasumma. Perustulo maksetaan henkilön muista tuloista riippumatta eikä sen saamiseen liity mitään ehtoja tai velvoitteita. Maksajana toimii valtio tai muu julkinen taho.
Perustulolla korvattaisiin suurin osa nykyisistä sosiaaliturvan vähimmäisetuuksista kuten työttömien perusetuudet, opintotuki ja minimivanhempainpäivärahat. Näin päästään eroon paljosta turhasta paperinpyörittelystä ja byrokratiasta. Samalla ihmisten juoksuttaminen luukulta luukulle vähenee ja julkisessa hallinnossa saavutetaan säästöjä.

Perustuloon siirtyminen poistaa nykyiset kannustinloukut. Työnteosta tulee aina kannattavaa: Jopa päivän tai parin – muutaman tunninkin – keikkatyö hyödyttää, koska tuet eivät leikkaannu saman tien pois. Lyhytaikaisen työnkin tekemisestä jäisi aina enemmän käteen kuin työttömäksi jäämisestä. Tällöin työnantajan mahdollisuudet saada työntekijöitä lyhyisiin keikkatöihin paranisi, joten työn tarjonta kasvaisi. Perustulo lisäisi niin työn kysyntää kuin sen tarjontaakin!

Kannustinvaikutukset ovat keskeinen teema keskustelussa perustulosta. Jäävätkö ihmiset kotiin, kun perustulo kilahtaa tilille kuitenkin? Eivät jää, jos perustulo mitoitetaan oikein. Perustulon tason tulee olla vähintään nykyisten vähimmäisetuuksien suuruinen – mielestäni hieman korkeampikin. Tarkoitus on turvata elämisen ja osallistumisen perusedellytykset jokaiselle, mutta ei sellaista yltäkylläistä elämää, ettei kannustinta työntekoon olisi. Sosiaaliturvan ja erityisesti työttömyysturvan muotona perustulo aktivoisi ihmisiä nykyistä järjestelmää paremmin. Nykyinen järjestelmä on kyykyttävä, nöyryyttävä ja passivoiva. Perustulo mahdollistaa vastuun ottamisen omasta elämästä.

Kannattajia perustulolle löytyy poikki puoluekentän, taloudellisten koulukuntien ja aatesuuntien. Suomessa ajatusta ovat kannattaneet ainakin (näkyvimmin) nykyiset kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Eero Lehti (kok), Silvia Modig (vas), Lasse Männistö (kok) ja Osmo Soininvaara (vihr) ja entinen kansanedustaja, nykyinen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Kannattajiin lukeutuvat myös taloustieteen Nobel-voittajat Friedrich Hayek ja Milton Friedman sekä ekonomisti John Kenneth Galbraith.

Suomeen esitetyistä malleista kannatan Vihreiden esittämää versiota. Mallin perustulon taso (noin 600 euroa kuukaudessa) ja kokonaisuus ovat mielestäni realistisimmat. Toisaalta reilun 500 euron perustulokin voisi olla jo riittävä ja olisi hieman nykyistä vähimmäistyöttömyysturvaa korkeampi. Vihreiden malli on nykyjärjestelmään verrattuna kustannusneutraali eli se ei olisi nykyistä kalliimpi. Viilaamista toki tuossakin mallissa vielä on, mutta perusta on mainio.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Naisten osuus

Muodollisesti tasa-arvoasiat ovat Suomessa keskimäärin paremmin kuin monessa muussa maailmankolkassa. Kuitenkin paljon parannettavan varaa käytännössä löytyy. Sen kertoo jo moni tilasto.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, TANEn, nettisivuilta löytyi esimerkiksi taulukko kunnanjohtajista. Taulukon mukaan vuonna 2010 kaupunginjohtajista 90 prosenttia oli miehiä, kunnanjohtajista 81 prosenttia ja kaikista yhteensä 84 prosenttia. Naiset ovat räikeästi aliedustettuina kuntien johdossa.



Toinen mielenkiintoinen kuvio oli miesten ja naisten osuutta eduskuntavaaliehdokkaista havainnollistava graafi. Naisten ehdokkuus on trendinomaisesti lisääntynyt, mutta osuus on polkenut pitkään paikallaan. Sukupuolen mukaan edustavinta ehdokasasettelu on ollut vuoden 1991 vaaleissa – siitä on jo pitkä aika.


Tilastollisesti naisen on todennäköisempää tulla valituksi eduskuntaan. Vuoden 2007 vaaleissa ehdokkaista miehiä oli 60 prosenttia, mutta valituista kansanedustajista miehiä oli 58 prosenttia. Ehdokasasettelun tasa-arvoisuus vaihtelee merkittävästi eri puolueiden kesken. Tilastotietoa vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokkaista ja valituista löytyy ainakin Tilastokeskuksen sivulta.

Äänioikeutetuista enemmistö on Suomessa naisia (51,6 %). Eniten naisehdokkaita asettivat Vihreät (51,8 %) ja Kokoomus (44,8 %). Ainoastaan Vihreillä oli siis enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Vihreiden ehdokasasettelu noudatteli jopa hämmästyttävän tarkasti sukupuolten jakaumaa äänioikeutetuissa. Vähiten naisia oli ehdokkaana Perussuomalaisilla (33,2 %) ja Keskustalla (41,2 %). Vaaleissa valituiksi tulleista 43 prosenttia oli naisia, kun kaikista ehdokkaista osuus oli 39.

Tasa-arvoon on vielä matkaa. Politiikassa naiset ovat aliedustettuina. Toivottavasti asiassa liikuttaisiin jälleen parempaan suuntaan ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Syystä tai toisesta naiset eivät tunnu lähtevän niin innokkaasti itse ehdolle kuin miehet. Tämä ilmiö toki vaikeuttaa tasapuolista ehdokasasettelua.

Tätä kirjoittaessa 19.3.2012 on Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä. Haastan sen kunniaksi kaikki vähänkin yhteiskunnallisesta toiminnasta ja päättämisestä kiinnostuneet naiset harkitsemaan ehdokkaaksi ryhtymistä ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Naisia ei voi tulla valituksi enempää kuin on ehdokkaana.

P.S. Niin naiset kuin miehetkin voivat ilmoittaa halukkuudestaan ryhtyä Vihreiden ehdokkaaksi täällä.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Miksi Vihreät?

Yhteiskunnassa voi olla mukana itsenäisenä ajattelijana, jonkin ryhmän jäsenenä tai molempina. Asiat tuppaavat kuitenkin edistymään paremmin, kun niillä on useampia kannattajia. Tästä syystä moni lähtee mukaan sopivaksi kokemaansa järjestöön. Minun valintani on Vihreä liitto. Tässä kirjoituksessa kerron, millä perusteilla olen valintani tehnyt.

Poliittisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa voi olla mukana eri tavoin: kerhoista ja kyläyhdistyksistä aina kansallisiin ja ylikansallisiin järjestöihin asti. Monet kansalaisjärjestöt ovat niin sanottuja yhden asian liikkeitä kuten ihmisoikeus- tai ympäristöjärjestöjä. Poliittisilla puolueilla on kuitenkin useimmiten kokonaisvaltaisempia arvoihin ja aatteisiin perustuvia tavoitteita. Koska kiinnostukseni yhteiskunnasta on kokonaisvaltaista, koen poliittisen toiminnan luonnolliseksi valinnaksi.

Pohdittuani asiaa tarkkaan ja huolellisesti päädyin siihen, että Suomen puolueista Vihreät edustaa parhaiten omia arvojani ja maailmankuvaani. Keskeisiä kriteerejä puoluevalinnassani olivat vapaamielisyys ja edistyksellisyys. Vihreiden avoin toimintakulttuuri ja ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin ajatuksiin ja toimintatapoihin olivat minulle mieleen. Ja onhan se ympäristökin aina ollut lähellä sydäntä.

Yhteiskunnassa on paljon parannettavaa ja epäkohtia, joihin tulee tarttua. Vihreiden periaateohjelmaan ja muihinkin ohjelmiin tutustuessani huomasin, että puolueella on monia rohkeita, perusteltuja uudistusehdotuksia. Näistä mielestäni eräänä kiinnostavimpana mainittakoon perustulo, joka poistaisi sosiaaliturvan kannustinloukut. Muitakin oli aina lähidemokratiasta ja päätöksenteon avoimuudesta terveydenhuollon rahoituksen yksinkertaistamiseen.

Vihreillä on ohjelmia lähes jokaisesta yhteiskunnan keskeisestä kokonaisuudesta. Nämä ohjelmat perustuvat harkittuihin mietintöihin. Esimerkiksi energia- ja ympäristöohjelmissa on käytetty alan tutkimuksia lähteinä ja linjavetojen perusteena. Tutkimukseen ja tieteelliseen näyttöön pohjautuva linja on mielestäni paras mahdollinen lähtökohta ongelmien ratkaisuun – oikeudenmukaisuutta unohtamatta.

Intuitiivisesti ja ohjelmiinkin perustuen olen vakuuttunut, että vihreissä on paljon asiantuntevaa väkeä, jolla on kattava käsitys muun muassa nykytyöelämästä, ympäristön tärkeydestä ja luonnonvarojen rajallisuuden aiheuttamista haasteista. Kokonaisvaltainen käsitys ongelmien luonteesta on edellytys niiden viisaalle ja onnistuneelle selvittämiselle.

Tässä en pyri eikä ole tarkoituskaan pyrkiä väittämään, että kaikki maailma viisaus asuisi Vihreissä. Järkevää, viisasta väkeä löytyy varmasti eri puolueista ja puolueiden ulkopuolelta sitäkin enemmän. Vihreät eivät ole aina oikeassa ja tekevät virheitä kuten kaikki ihmiset. Asioihin täytyy suhtautua kriittisesti – myös omiin asioihin. Kriittisessä suhtautumisessa itseä kohtaan Vihreät tuntuvat olevan liiankin tiukkoja. Toisinaan vihreät kritisoivat itseään ja omaa puoluettaan kovemmin kuin kukaan muu. Tämä kertoo siitä, ettei mennä sieltä missä aita on matalin. Uskon tietyn itsekriittisyyden johtavan lopulta parempaan ja viisaampaan toimintaan.

Oma mielipiteeni on siis tämä. Muut voivat päätyä samojen pohdintojen kautta eri lopputulokseen. Se on mielestäni demokratian suola.

torstai 9. helmikuuta 2012

Alku ja kynnykset

En ole koskaan pitänyt blogia. Ajatus bloggaamisesta on käynyt, toisinaan viipynytkin, mielessä, mutta en ole tarttunut toimeen. Kiinnostusta on ollut, kynnys on kuitenkin tuntunut korkealta. Turhaan.

Päätin aloittaa bloggaamisen, koska kirjoittaminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia. Blogia pitämällä voi myös saada palautetta ja vasta-argumentteja, jotka sitten kehittävät omiakin aatoksia. Blogi ei ole sidottu paikkaan tai aikaan, joten ajatusten vaihto ei ole kiinni siitä, onko samassa tilassa samaan aikaan keskustelukumppanin kanssa.

Aloittamispäätös on kuitenkin vasta ensimmäinen askel tiellä bloggaajaksi. Seuraavaksi on mietittävä, minkä blogipalvelun valitsen: Haluanko blogin, jonka ulkoasua voi muokata vai riittääkö karvalakkimalli. Tämä ei ollut minulle vaikea valinta; halusin ehdottamasti sellaisen, jonka ulkoasua voi muokata. No, tämä johtaa tietysti edelleen punnitsemaan erilaisten ulkoasujen välillä. Säätämistä riittää. Kun en ole koskaan tehnyt minkäänlaisia nettisivuja, on kaikki uutta.

Värivaihtoehtoja piisaa, samoin erilaisia taustakuvioita ja fonttivaihtoehtoja. Luen jostakin, että fonttivalinnassa pitää huomioida sekin, että netissä sivut voivat näyttää eri koneilla erilaisilta riippuen niihin asennetuista fonteista. No, ei ollut tämäkään sitten ihan yksinkertaista, mutta onneksi on mahdollista määritellä useampia fontteja paremmuusjärjestykseen. Kuulemma.

Päädyn valitsemaan palveluntarjoajaksi Googlen Bloggerin. Onnekseni Bloggerin käyttö on kohtalaisen helppoa. Hienosäätöä en osaa tehdä aivan mieleisekseni, mutta uudelle bloggaajalle aloittamisen kynnys on kuitenkin sopivan matala. Toisaalta ulkoasua ei tarvitse saada täydelliseksi, koska sitä voi säätää ja muuttaa kokonaan myöhemmin.

Rohkaistuneena teknisen ensiaskeleen suhteellisesta vaivattomuudesta aloitan sen tärkeimmän: Sisällön tuottamisen. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Pitkä tie

Ala-asteen lounastunnin ei ehkä kuvittelisi olevan yksi kirkkaimpia muistoja peruskoulusta. Muistan kuitenkin erään lounastunnin oikein hyv...