Nuoret työnhakijat liikkeelle

Tämä kirjoitus on julkaistu Oulu-lehdessä 17.10.2012.

 

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisestä keskustellaan paljon etenkin täällä Oulun seudulla. Paljon on kaikilla hyvää tahtoa ja toiveita edistää nuorten pärjäämistä, mutta konkreettisia keinoja tuntuu olevan vaikea löytää. Yksi keskeisistä ongelmista on se, miten työttömien nuorten syrjäytyminen voitaisiin estää. Kerran syrjäytynyt ja itsensä yksin jätetyksi kokeva nuori voi olla vaikea saada takaisin mukaan yhteiskuntaan.

 

Me Oulun vihreät nuoret kunnallisvaaliehdokkaat esitämme, että Oulun kaupunki tarjoaisi alle 25-vuotiaille työttömille ilmaisen pääsyn kaupungin liikuntapaikkoihin yleisövuoroille, kuten uimahalleihin ja liikuntahalleihin. Lisäksi heille voisi varata omia harjoitusvuoroja esimerkiksi joukkuepelien harrastamista varten. Tämä tuskin tulisi Oulun kaupungille kovinkaan kalliiksi, etenkin kun vaakakupissa on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toiminta. Jokainen nuorten hyvinvointiin satsattu euro tulee tulevaisuudessa säästettyä moninkertaisesti sosiaali- ja terveysmenoissa. Oikeus ilmaispalveluihin voitaisiin todistaa ajan tasalla olevalla TE-toimiston kortilla.

Mahdollisuus harrastaa liikuntaa ilmaiseksi on merkittävä kädenojennus työmarkkinatuella elävälle nuorelle, jolle jo muutama euro on huomattava menoerä. Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi nuoret saataisiin kannustettua lähtemään kodin ulkopuolelle ylläpitämään ja solmimaan sosiaalisia kontakteja, sekä saamaan vertaistukea elämäntilanteeseensa.

 

Vihreät nuoret kunnallisvaaliehdokkaat

 

Salla Kangas

Harri Lempola

Mirja Mustapirtti

Pekka Peni

Otto Simola

 

Oulu

Vanhukset ja koulut

Ylen vaalikoneessa kysyttiin, mihin tuleva valtuutettu laittaisi könttälahjoituksena saadun rahalahjoituksen. Vaihtoehtojen joukossa olivat vanhustenhuolto, koulut, terveyskeskukset, lasten päivähoito ja sosiaalitoimen palvelut. Näistä sai valita vaalikoneessa kaksi.

Yle uutisoi tänään, että "Ehdokkaat antaisivat rahaa mieluummin vanhuksille kuin kouluille". Tähän tosin vaikutti ehdokkaan ikä. Vanhemmat ehdokkaat olivat hanakampia antamaan vanhuksille. Nuoremmat ehdokkaat taas suosivat kouluja.

Itse vastasin tuohon valitsemalla koulut ja terveyskeskukset. Jos tulevaisuutta ajatellaan, on mielestäni tärkeämpää panostaa koulutukseen ja hyvään perusterveydenhuoltoon. Molemmat ovat tärkeitä ennaltaehkäisyn kannalta.

Hyvät koulut luovat paremmat edellytykset elämässä pärjäämiselle. Hyvä peruskoulu luo pohjan kaikelle myöhemmälle osaamiselle.

Toimiva perusterveydenhuolto ehkäisee vakavampia sairastumisia, mahdollistaa terveemmän ja toimeliaamman vanhuuden ja parantaa näin ollen yleistä elämänlaatua. Yksi euro lisää perusterveydenhuoltoon säästää tulevaisuudessa moninvertaisen määrän euroja erikoissairaanhoidosta, kun ihmiset pysyvät terveempinä.

Yhteiskuntaa pitää kehittää pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Siksi omat valintani olivat selvät, vaikka toki vanhustenhuollossakin on paljon parannettavaa. On niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin tärkeää pyrkiä ehkäisemään ongelmat ennalta. Se vaatii toimivia peruspalveluita.

Perustulon oikea taso

Vähän aikaa sitten Ylen Ajankohtaisessa kakkosessa oli perustuloa käsittelevä osio. Ohjelma taisi tehdä enemmän hallaa kuin hyvää perustuloaikeille. Päällimmäisenä mieleeni jäivät ehdotukset valtavasta, jopa tuhannen euron perustulosta. Valitettavasti järkevin, kohtuullisin ehdotus esitettiin ensimmäisenä, joten se jäi seuraavaksi esitettyjen yhä kasvavien summien varjoon.

Hyvinvointiyhteiskunnan puolustus

Toisinaan puhutaan kovasti kilpailukyvystä, bruttokansantuotteesta ja talouden toimeliaisuudesta ja mietitään samaan hengenvetoon, onko hyvinvointiyhteiskunta este menestykselle. Pohjoismainen – tai eurooppalainenkin – hyvinvointiyhteiskunta on mielestäni oikeudenmukainen ja reilu yhteiskuntamalli. Siihen kuuluvat kohtuullinen työttömyys- ja sosiaaliturva, maksuton koulutus ja kaikkien saatavilla oleva kattava terveydenhuolto. Mutta heikentääkö se kilpailukykyä, onko se taakka bruttokansantuotteelle?