Perustulo ja progressiivisuus

Perustuloon pohjautuviin sosiaaliturvan uudistusehdotuksiin liittyy usein myös verotuksen uudistaminen. Vihreiden ehdottamassa perustulomallissa perustulo on kaikille maksettava verovapaa etuus. Tuloverotus muuttuisi mallissa kaksiportaiseksi siten, että kuukaudessa alle 5.000 euron ansiotuloista menisi 39 prosentin vero ja tuon rajan ylittävistä tuloista 49 prosenttia. Verotus säilyisi kuitenkin useimmilla ennallaan juuri tuon verovapaan perustulon ansiosta.

Perustulon osuus kokonaisansiosta pienenee tulojen kasvaessa, joten verotus säilyisi progressiivisena edelleen. Laskennallisesti veroprosentti voidaan määrittää laskemalla, paljonko tietynsuuruisilla ansiotuloilla palkansaajalle jää käteen. Alla oleva kuvio havainnollistaa, mitä tarkoitan. Kuviossa esitetään veroprosentit eri suuruisille kuukausituloille, kun perustulon suuruudeksi on oletettu 500 euroa ja veroprosenteiksi 39 ja 49 ensimmäisessä kappaleessa kuvatulla tavalla.

Mainitsemillani oletuksilla esimerkiksi 1.000 euron kuukausituloilla käteen jäisi verojen jälkeen 1.110 euroa eli veroprosentti olisi -11,0. Pyöreä nolla veroprosentti on, kun ansiotulot ovat noin 1.280 euroa Jos ansiotulot ovat 2.000 euroa, veroprosentti on 14,0 ja 3.500 euron ansioilla 24,7. Malli siis selvästi säilyttää tuloveron progression, vaikka äkkiseltään muutos voi näyttää tasaverolta. Veroprosentin määrittämisessä on kuitenkin oleellisen tärkeää ottaa huomioon kaikille maksettava perustulo, josta veroa ei siis perittäisi. Seuraavassa taulukossa on tietoa eri kuukausiansioilla käteen jäävästä määrästä ja vastaavista veroprosenteista.

Taulukko osoittaa mielestäni hyvin, kuinka perustulomallissa pienetkin työtulot näkyvät käytettävissä olevissa tuloissa. Perustulomallissa työnteko kannattaa aina, nykyisessä mallissa ei.

Verotuet syyniin

Suomen valtiontalous ei ole kestävällä pohjalla. Tänä vuonna valtion menojen arvioidaan ylittävän tulot noin seitsemällä miljardilla eurolla. Yhteensä menot ovat noin 52 miljardia euroa, joten tuo vaje on suuri. Suomi velkaantuu nopeasti – talouden tasapainottaminen on aloitettava nyt!

Keinoja valtiontalouden tasapainottamiseen on tasan kaksi: menojen vähentäminen tai tulojen lisääminen. Selvästi molemmat ovat välttämättömiä. Leikkauksiin on suhtauduttava huolella, jotta ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti järkevästi. Sama pätee tulojen vahvistamiseen. Menopuolesta ja leikkauksista puhutaan paljon, joten kiinnitetään nyt huomio valtion tuloihin.

Veronkorotuspuheiden varjoon jää usein se tosiasia, että verotuloihin vaikuttavat myös verotuet. Verotuilla tehdään poikkeuksia verotuskäytäntöön. Nämä poikkeukset pitää ottaa nyt syyniin. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan verotuet vähentävät verotuloja noin 23 miljardilla vuonna 2012. Osa tuista on hyvinkin perusteltuja, mutta osasta voidaan mielestäni hyvin luopua. Esitän tässä niistä kaksi.

Ehdotan luopumista asuntolainan korkovähennyksestä. Tällä toimella valtion tulot kasvavat reilun puolen miljardin verran! Lisäksi korkovähennyksestä luopuminen on oikeudenmukaista. Vuokra-asujilla ei korkovähennyksen kaltaisia etuja ole, joten se asettaa vuokralla asuvat omistusasujia huonompaan asemaan. Valtion pitää kohdella eri asumismuotoja samanarvoisina. Muutoksen on tapahduttava myös asuntovelallisten kannalta oikeudenmukaisesti, joten luopumisen tulee olla asteittainen.

Myös toinen ehdotukseni liittyy asumiseen. Oman asunnon myyntivoiton verovapaus leikkaa valtion verotuloista lähes puolitoista miljardia vuodessa. Jo verovapauden osittainenkin purkaminen kasvattaa valtion tuloja merkittävästi. Asunnon arvonnousu voi olla myös omistajasta riippumatonta, jolloin myyntivoiton verollisuus on mielestäni aivan perusteltua. Nyt vuokra-asunnon myyntivoitto on verollista mutta omistusasunnon ei – muutos parantaisi verotuksen neutraaliuttakin.

Hetemäen verotyöryhmän mukaan korkovähennyksen poistamisen vaikutus hintoihin olisi vaatimaton. Oman asunnon myyntivoiton verovapauden poistaminenkaan ei asumiskustannuksiin juuri vaikuttaisi, sillä vuokra-asunnon myyntivoitto on jo verollista. Nämä muutokset olisivat mielestäni järkevä tapa lisätä valtion verotuloja lähes kahdella miljardilla ilman varsinaisia veronkorotuksia.

Muutkin verotuet pitää ottaa tarkasteluun näin kehysriihen ja talouden tasapainottamisen aikana. Tarkastelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota työllisyysvaikutuksiin, oikeudenmukaisuuteen ja ympäristöohjaavuuteen. Mainitsemistani verotuista luopuminen ei vaikuttaisi suomalaisen työn verotukseen tai yritysten kilpailukykyyn. Ne toisivat valtiolle vajaan pari miljardia lisää tuloja ilman korotuksia palvelumaksuihin tai työn verotukseen.

 

Kirjoitus on julkaistu 26.3.2012 Oulun vaalipiirin Vihreiden Viikon vieras -blogissa.