Suomi nousi puolitoista vuosikymmentä sitten lamasta tietotekniikka-alan kehityksen ansiosta – Nokia johtotähtenään. Myös tänään Suomessa on paljon lupaavaa osaamista ja luovuutta. Tällä kertaa se löytyy kuitenkin uudelta alalta. Tuo uusi, maailmanlaajuisesti nouseva ala on vihreä teknologia eli cleantech.
Vihreän teknologian ala on laaja. Toimiala sisältää uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja muun ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen tähtäävän teknologian. Kaikkien noiden markkinat kasvavat voimakkaasti. Kun kehittyvät taloudet – Kiina ja Intia eturintamassa – lisäävät omaa kulutustaan, kasvaa luonnonvarojen ja energian kysyntä. Kiristyvässä kilpailussa parhaiten pärjäävät ne, jotka eivät haaskaa energiaa ja luonnonvaroja tehottomaan toimintaan.
Luonnonvarojen niukkuus tulee kasvattamaan energiatehokkuusosaamisen ja uusiutuvan energian kysyntää. Osaamisessa kannattaa olla mieluummin edellä kuin jäljessä – siksi Suomessa kannattaa panostaa cleantechiin. On itse asiassa jo panostettukin rohkeiden edelläkävijöiden toimesta. Vihreän Langan 9.3. ilmestyneen numeron 5/2012 juttusarjassa esitellään kolme innostavaa esimerkkiä suomalaisesta vihreän teknologian osaamisesta.
Vihreän teknologian ala on laaja. Toimiala sisältää uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja muun ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen tähtäävän teknologian. Kaikkien noiden markkinat kasvavat voimakkaasti. Kun kehittyvät taloudet – Kiina ja Intia eturintamassa – lisäävät omaa kulutustaan, kasvaa luonnonvarojen ja energian kysyntä. Kiristyvässä kilpailussa parhaiten pärjäävät ne, jotka eivät haaskaa energiaa ja luonnonvaroja tehottomaan toimintaan.
Luonnonvarojen niukkuus tulee kasvattamaan energiatehokkuusosaamisen ja uusiutuvan energian kysyntää. Osaamisessa kannattaa olla mieluummin edellä kuin jäljessä – siksi Suomessa kannattaa panostaa cleantechiin. On itse asiassa jo panostettukin rohkeiden edelläkävijöiden toimesta. Vihreän Langan 9.3. ilmestyneen numeron 5/2012 juttusarjassa esitellään kolme innostavaa esimerkkiä suomalaisesta vihreän teknologian osaamisesta.
Tuulivoimatekniikan alalta Langassa esitellään tuuliruuvi. Se on suomalaisen Windsiden kehitysaskel tuulivoiman tuotannossa. Ruuvi on lavaton tuulimylly, joka toimii haastavissa olosuhteissa eikä se jäädy. Etuja ovat myös riippumattomuus tuulen suunnasta ja voimakkuudesta – sähköä saadaan heikollakin tuulella. Mylly on hiljaisempi kuin perinteiset lavalliset myllyt. Lavattomuudesta hyötyvät linnutkin. Koska voimala on sylinterimäinen torni, jossa ei ole viuhuvia osia, linnut näkevät sen eivätkä törmää siihen.
Vihreän Langan jutun mukaan Valkeakoskelle on suunnitteilla jopa 120-metrinen tuuliruuvi, jonka valmistaminen on teknisesti täysin mahdollista. Tähän saakka Windside on tuottanut yleensä parimetrisiä ruuveja, joita on viety 43 maahan. Ruuvi vaikuttaa kaikin puolin mielenkiintoiselta kehityssuunnalta tuulivoiman kasvussa.
Toinen uusiutuvan energian innovaatio on Penguin-aaltovoimala, joka tuottaa energiaa meren aaltoilusta. Kotimaisen Wellon kehittämä voimala on jo koekäytössä Skotlannin rannikolla. Päinvastoin kuin laivasuunnittelussa aaltovoimala on suunnitteltu mahdollisimman epävakaaksi. Aaltojen aiheuttama liike muunnetaan sähköksi, kun rotaatiokiekko pyörähtää laitteen sisällä aaltoilun voimasta ja pyörittää samalla generaattoria. Koekäytössä olevan voimalan kapasiteetti on 0,5—1 megawattia (MW).
Vihreän Langan jutun mukaan Valkeakoskelle on suunnitteilla jopa 120-metrinen tuuliruuvi, jonka valmistaminen on teknisesti täysin mahdollista. Tähän saakka Windside on tuottanut yleensä parimetrisiä ruuveja, joita on viety 43 maahan. Ruuvi vaikuttaa kaikin puolin mielenkiintoiselta kehityssuunnalta tuulivoiman kasvussa.
Toinen uusiutuvan energian innovaatio on Penguin-aaltovoimala, joka tuottaa energiaa meren aaltoilusta. Kotimaisen Wellon kehittämä voimala on jo koekäytössä Skotlannin rannikolla. Päinvastoin kuin laivasuunnittelussa aaltovoimala on suunnitteltu mahdollisimman epävakaaksi. Aaltojen aiheuttama liike muunnetaan sähköksi, kun rotaatiokiekko pyörähtää laitteen sisällä aaltoilun voimasta ja pyörittää samalla generaattoria. Koekäytössä olevan voimalan kapasiteetti on 0,5—1 megawattia (MW).
Wellon aaltovoimalaa testataan Orkneyn länsirannikolla, jossa se on kestänyt kopa 11 metrin aallokon. Britannia on uusiutuvan merienergian kehityksen kärkimaa ja merienergian testaamona toimivassa Orkneyssa tavoitellaan 700 MW:n aaltovoimatuotantoa vuoteen 2020 mennessä.
Kolmas esimerkkiyritys on vantaalainen Beneq. Firma kehittää esimerkiksi aurinkoenergiaan ja energian säästöön liittyviä ratkaisuja. Beneq on saavuttanut menestystä erityisesti keksimällä uusia pinnoitteita aurinkokennoille. Vuonna 2005 perustetun Beneqin liikevaihto on Vihreän Langan mukaan lähes kaksinkertaistunut sen jokaisena toimintavuonna. Nykyään sen liikevaihto on 18 miljoonaa euroa, josta 95 prosenttia tulee ulkomailta.
Kuten mainitut esimerkit osoittavat, hyville ratkaisuille riittää kyllä kysyntää ympäri maailman. Vihreän Langan jutussa Nokiasta noettomaan todetaan kotimaisten panostusten edistävän tekniikan vihreää vallankumousta muuallakin. Tähän liittyen elinkeinoministeri Jyri Häkämies toteaa artikkelissa seuraavaa:
Cleantech on Suomen iso juttu. Jos pitää nimetä, mille maamme talous rakentuu Nokian jälkeen, uskon, että cleantech on yksi vastaus. Ala on – voisiko näinkin juhlavasti sanoa – meille kansallinen missio.
Mutta eikös tämä uusiutuva energia ja vihreä teknologia ole vain pientä näpertelyä? Vastaus riippuu siitä, pidetäänkö metsäteollisuutta vähäpätöisenä alana Suomessa. Cleantech-liiketoiminta on nimittäin Suomessa liikevaihdoltaan metsäteollisuuden kokoluokkaa – noin 18 miljardia euroa vuodessa. Mielestäni on selvää, ettei enää voida puhua marginaalisesta liiketoiminnasta.
Uskon tässä olevan Suomen viennin tulevaisuuden – kunhan se tosiaan otetaan kansalliseksi missioksi. Cleantechin mahdollisuudet on jo hoksattu monissa maissa: Aikaa ja voimavaroja ei kannata pistää vanhaan tekniikkaan. Investoidaan mieluummin tulevaisuuteen.
Uskon tässä olevan Suomen viennin tulevaisuuden – kunhan se tosiaan otetaan kansalliseksi missioksi. Cleantechin mahdollisuudet on jo hoksattu monissa maissa: Aikaa ja voimavaroja ei kannata pistää vanhaan tekniikkaan. Investoidaan mieluummin tulevaisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti