Sata tonnia jokaiselle - riittääkö?

Sata tonnia kaikille suomalaisille ei riitä alkuunkaan. Tilastokeskus vahvistaa tiedon: jokainen suomalainen käyttää yli sata tonnia – siis yli sata tuhatta kiloa – luonnonvaroja vuodessa. Se on paljon, todella paljon. Maailmanlaajuisesti yksi ihminen käyttää keskimäärin noin 8,5 tonnia luonnonvaroja vuodessa. Suomalainen käyttää siis yli kymmenkertaisen määrän luonnonvaroja keskimääräiseen käyttöön nähden.

Kokonaisuudessaan ihmiskunta käyttää nykyisellään noin 60 miljardia tonnia luonnonvaroja vuodessa – siis 60.000.000.000.000 kilogrammaa. Kun ihmisiä on nyt likipitäen 7 miljardia, saadaan henkilöä kohden keskimääräinen luku 8,6 tonnia. Alla olevassa kuviossa esitetään luonnonvarojen kokonaiskäytön kehitys vuosina 1900–2005.

Kuviosta nähdään selvästi, miten luonnonvarojen käyttö on lähtenyt kiihtyvään kasvuun toisen maailmansodan jälkeen. Käyttö on kasvanut 2000-luvulla saman verran kuin se oli yhteensä 1900-luvun alussa. Vuosisadan aikana luonnonvarojen käyttö kahdeksankertaistui, kun väestö nelinkertaistui. Talous on bruttokansantuotteella mitattuna kasvanut tuona aikana 24-kertaiseksi.

Luonnonvarojen hyödyntämisen rakenteessa on myös tapahtunut muutos: Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön osuus kokonaiskäytöstä on teollisen vallankumouksen jälkeen noussut neljänneksestä kolmeen neljännekseen. Seuraavassa kuviossa on esitetty luonnonvarojen kulutuksen rakenteen kehittyminen.

Myönteisenä kehityssuuntana talouden niin sanottu materiaali-intensiteetti on laskussa. Talous nojaa siis aiempaa vähemmän luonnonvarojen hyödyntämiseen ja esimerkiksi aineettomien palveluiden merkitys taloudessa on kasvamaan päin.

Valitettavasti talouskasvu on ollut niin nopeaa, että luonnonvarojen käyttö kasvaa yhä kiihtyvällä vauhdilla materiaali-intensiteetin laskusta huolimatta. Talouskasvun irtaantuminen materiaalisesta kasvusta ei siis ainakaan toistaiseksi ole riittävän voimakasta.

Tuoreimman WWF:n Living Planet Reportin mukaan käytämme 50 prosenttia enemmän luonnonvaroja kuin maapallo voi tarjota. Syömme siis kuormasta. Hyvä esimerkki kestämättömästä kulutuksesta on uhkaava kalakantojen romahdus ylikalastuksen seurauksena. Kalakantoja hyödynnetään nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua.

Kaikki maailman kasvit tuottavat fotosynteesin kautta 120 miljardia tonnia biomassaa vuodessa. Kun verrataan määrää ihmiskunnan luonnonvarojen käyttöön 60 miljardiin tonniin, nähdään, millaisessa mittakaavassa jo liikutaan.

Lähteet

• Krausmann F et al. (2008) The global socio-metabolic transition: past and present metabolic profiles and their future trajectories. Journal of Industrial Ecology 12: 637–656.
• Krausmann F et al. (2009) Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics 68: 2696–2705.
• UNEP (2010) United Nations Environment Programme Year Book 2010. Nairobi, United Nations Environment Programme.
• WWF (2012) Living Planet Report 2012. Gland, Switzerland, WWF International.