Digitalisaation ajurit, esteet ja vaikutukset

Tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on aiheuttanut suuria muutoksia niin kuluttajien, yritysten kuin julkisen sektorinkin toiminnassa ja mahdollisuuksissa. Vielä 2000-luvun alkuvuosina sähköpostia luettiin yleensä tietokoneen ääressä ja pikaviestintä tapahtui tekstiviestien avulla. Pankeilla oli tuolloin laajat maksuautomaattiverkostot asiakkaidensa laskujen maksua helpottamaan. Pankit luopuivat laskunmaksuautomaateista vaiheittain 2010-luvun alussa (”Laskunmaksuautomaatit katoamassa”, 2011).

Käsitteellä digitalisaatio viitataan siihen, kuinka teknologisen kehityksen myötä digitaali- tai tietokonetekniikan asema ihmisten arkielämässä kasvaa (Koiranen, Räsänen ja Södergård, 2016). Digitalisaatio on edennyt vauhdilla ja muutos on ollut nopeaa. Kolehmaisen (2016) artikkelissa kerrotaan tutkimusyhtiö Gartnerin tutkimuksesta, jonka mukaan kehitystä on kuitenkin aliarvioitu niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Artikkelissa esitettyjen tulosten mukaan vähemmistö yrityksistä uskoo digitalisaation vaikuttavan niiden liiketoimintaan.

Erinomaista paatosta!

Jos vappupäivän aikataulu antaa myöten, niin suosittelen lukemaan Riina Simosen kirjoituksen Onko eläimillä oikeuksia? Tai voihan näin hienon tekstin lukea milloin tahansa, kun aikaa on. Kirjoituksessa käsitellään eläinten oikeuksia monipuolisista näkökulmista, ja lähteistä löytyy varmasti mielenkiintoista kirjallisuutta syvempää tutustumista varten.

Teksti tarjoaa varsin kattavan katsauksen eläinten oikeuksien filosofiaan, historiaan ja yhteiskunnalliseen yhteyteen. Simonen nostaa esiin mielenkiintoisia näkökulmia ja niiden eroja: Miten eri tavoilla kysymystä lähestyvät ympäristönsuojelijat, eläinsuojelijat ja eläinoikeustoimijat? Suosittelen todella, jos aihe kiinnostaa!

Voimakkaalle dualistiselle eläin–ihminen-erottelulle ei ole tieteellisiä eikä oikeudenmukaisia perusteita. Eläimet eivät ole yhtenäinen ryhmä ja toisaalta ihmisellä on paljon yhteistä muiden eläinlajien kanssa. On todella outoa, että ihminen määritellään merkittävämmin erilaiseksi simpanssista kuin mato tai hiiri elefantista.

Tekstin url: http://jarjestot.uta.fi/aatos/paatos/arkisto/2007-2/paatos20705.html

Nöyrät kiitokset

Haluan kiittää nöyrästi ja sydämellisesti kaikkia minulle äänensä uskoneita. Luottamuksenne merkitsee minulle paljon. Kiitos!

Pitkä tie

Ala-asteen lounastunnin ei ehkä kuvittelisi olevan yksi kirkkaimpia muistoja peruskoulusta. Muistan kuitenkin erään lounastunnin oikein hyvin – tai oikeastaan erään siihen sisältyneen hetken. Lounastunti itsessään oli varmaankin melko tavanomainen kuten koulupäiväkin, mutta eräs keskustelu on jäänyt mieleeni.

Aivan täydellisyyteen muistini ei yllä, mutta keskustelun käänteiden perusteella lounaaseen liittyi tavalla tai toisella meetvursti. Olinko vasta lukenut sanakirjasta vai muutoin kuullut meetvurstin sisältävän hevosenlihaa, sitä en muista. Muistan kuitenkin puhuneeni parin kolmen pojan kanssa tästä tosiasiasta: meetvurstissa on hevosenlihaa. No, jotenkin keskusteluun liittyi myös ryhmä lähellä ruokailleita tyttöjä. Seurauksena oli kinaa siitä, sisältääkö meetvursti todella hevosenlihaa – tämä paljastus ei ollut lainkaan mieluinen hevosista kovasti pitäville tytöille.

Vegelupaus

Olen sitoutunut edistämään ilmastoystävällistä, eettisesti kestävää kasvisruokailua tekemällä vegelupauksen. Kampanjan nettisivuilla kerrotaan seuraavasti:

Vegelupaus edistää ruokakulttuurista muutosta, jonka tavoitteena on luoda jokaiselle ruokailijalle mahdollisuus valita ilmastokestävämpi vaihtoehto lautaselleen arjen keskellä.

Vegelupaus-kampanjan tavoitteita ovat:

1. Ilmastoystävällinen kasvisruoka tarjolle joka päivä yhdeksi päävaihtoehdoksi jokaiseen kunnan hallinnoimaan lounasravintolaan.
2. Ruokatarjonnassa noudatetaan satokausia ja suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita.
3. Kasvisannos suosituimmaksi tuotteeksi panostamalla esimerkiksi ruokien maittavuuteen sekä esillepanoon.

Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä. Kaikki Vegelupaukseen sitoutuneet ehdokkaat löytyvät täältä.

Uusi eläinsuojelulaki

Maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) on parhaillaan käynnissä työ eläinsuojelulain uudistamiseksi. Eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Nykyinen laki on 20 vuotta vanha. Animalian ja SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan laki pitää saattaa ajan tasalle vastaamaan parempaa ymmärrystämme eläinten hyvinvoinnista. Järjestöt ylläpitävät yhteisesti Eläinpolitiikka.fi-sivustoa, jolla lain nykytilaa ja uudistustarpeita esitellään.

SEY:n ja Animalian tavoittelemat uudistukset lakiin ovat perusteltuja ja kannatettavia. Suomi ansaitsee sata vuotta täyttäessään maailman parhaan ja edistyksellisimmän eläinsuojelulain. Yksi keskeinen hyvän yhteiskunnan mittari on se, miten eläimiä kohdellaan.

Vanhentuneen lainsäädännön lisäksi eläinsuojelun resurssit vaikuttavat liian pieniltä. Viime viikonloppuna Yle uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan eläinsuojeluviranomaiset toimivat passiivisesti. Säännösten toistuvasta rikkomisesta saattaa seurata jopa 14 tarkastuksen sarja ennen kuin asiasta ilmoitetaan poliisille. Tämä ei ole mitenkään kestävää eläinten kannalta. Jos passiivisuus johtuu voimavarojen puutteesta, täytyy niitä lisätä niin pian kuin suinkin.

Eläimet ovat tuntevia ja tietoisia olentoja eivätkä talouden tuotantoyksikköjä. Nykyinen, vanha laki ei suojaa eläimiä kyllin hyvin kärsimykseltä. Eläinsuojelulain päivittäminen saattaa kuitenkin vesittyä, jos talous saa jyrätä hyvinvoinnin alleen. On siis tärkeää, että käytämme ääntämme puolustaaksemme eläinten eettistä kohtelua.

Jos haluamme Suomeen maailman edistyksellisimmän eläinsuojelulain, meidän on syytä lähettää viesti päättäjille. Helpointa on allekirjoittaa eläinjärjestöjen yhteinen vetoomus.

Ihmisenkaltaistamista vai ihmiskeskeisyyttä?

Lihantuotannossa ja muussa eläinten hyväksikäyttöön perustuvassa toiminnassa liikkuu nykyisellään valtavat summat rahaa. Varmasti osin tästä syystä eläinten oikeuksien puolustajat pyritään usein julkisessa keskustelussa esittämään unelmahöttöön hurahtaneina hihhuleina, vaikka eläinoikeusajattelun taustalla voi olla vankkaa ja hyvin perusteltua ajattelua. Oman kokemukseni perusteella eläinten oikeuksia kannattavat ovat pohtineet asiaa huomattavasti keskimääräistä enemmän. Arjessa on kuitenkin aina helpompaa seilata kiinnittämättä liikaa huomiota ruoan tai muiden tuotteiden alkuperään – tai niiden eettisyyteen.

Eräs asiallisissakin keskusteluissa eläinoikeusajattelua vastaan esitetty arvostelu liittyy ihmisenkaltaistamiseen eli antropomorfismiin. Tähän perustuvassa kritiikissä ajatellaan, että eläinten oikeuksien puolustajat liittävät eläimiin virheellisesti inhimillisiä piirteitä, joilla oikeuksia sitten perustellaan. Kiistämättä ihmisen ja muiden eläinlajien välillä on merkittäviä eroja, mutta niin on merkittäviä eroja muidenkin eläinlajien välillä. Kuitenkin ne niputetaan sievästi samaan nippuun ryhmäksi ei-ihmiset.

Asiaa tarkemmin ajatellen ihmisenkaltaistaminen on hutera vastaväite eläinten oikeuksille. Eläimiähän me ihmisetkin olemme. Onko siis aivan tuulesta temmattua olettaa, että muilla eläimillä voisi olla samankaltaisia ominaisuuksia kuin meillä? Vastaus on selvästi kielteinen, ja tueksi löytyy tutkimustuloksiakin.

Itse asiassa antropomorfismiin perustuva arvostelu näyttää pikemminkin ihmiskeskeisyyden eli antroposentrismin ilmentymältä: Ihmisen ajatellaan olevan irrallaan muusta eläinkunnasta, kaikilta ominaisuuksiltaan jotenkin ainutlaatuinen olento. Ihminen on jo perintötekijöiltään, geeneiltään, hyvin lähellä muita eläinlajeja. Toki olemme pystyneet lajityypillisten ominaisuuksiemme avulla käyttämään muuta luontoa hyväksemme tavalla, johon muut lajit eivät kykene. Mutta onko silti kaukaa haettua olettaa, ettemme ole kaikilta ominaisuuksiltamme ainutlaatuisia?

Toisaalta helposti ajattelemme esimerkiksi tietoisuuden olevan kaksijakoinen ominaisuus, joka lajilla joko on tai ei ole. Voidaan kuitenkin hyvin olettaa, että tietoisuus on jatkumon kaltainen ominaisuus, joka ilmenee eri lajeilla eri tasoisena: Toisilla lajeilla on korkeampi tietoisuuden aste, toisilla matalampi. Erityisesti eläinten oikeuksien vastustajat kieltävät usein eläinten tietoisuuden, vaikka tieteellinen tutkimus viittaa päinvastaiseen suuntaan.

Eläinten oikeuksien vastustaminen ihmisenkaltaistamiseen vetoamalla vaikuttaa siis tutkimustiedon valossakin varsin kyseenalaiselta argumentilta. Jos hyväksymme muidenkin eläinten kuin ihmisten kokevan kärsimystä ja olevan tietoisia, on mielestäni erittäin hankalaa perustella monia nykyisiä eläinten hyväksikäyttöön perustuvia toimia kuten teholihantuotantoa tai delfinaarioita. Koska eläimet ovat tietoisia ja kokevat kärsimystä, on moraalinen välttämättömyys ottaa niiden intressit huomioon.

Ehdolle kuntavaaleihin 2017

Seuraavat kuntavaalit järjestetään reilun neljän kuukauden kuluttua sunnuntaina 9.4.2017. Oulun vihreät ovat olleet liikkeellä jo aikaisin ja kunnallisjärjestö nimesi ensimmäiset ehdokkaat jo ennen kesää. Allekirjoittaneella oli ilo ja kunnia kuulua ensimmäisten nimettyjen ehdokkaiden joukkoon.

Paljon puhuttujen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutosten vuoksi kunnallinen päätöksenteko muuttuu merkittävästi tulevalla kaudella. Osa nykyisistä asioista näyttäisi siirtyvän maakunnan tasolla käsiteltäviksi ja päätettäviksi. Muutoksista huolimatta kunnissa säilyy paljon päätettävää.

Ensimmäisen kerran olin ehdolla edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012. Nyt päätin jälleen asettua ehdolle ja tarjota oman panokseni yhteisten asioiden hoitamiseen. Keskeisiä teemojani ovat ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja avoimuus päätöksenteossa. Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, joka on huomioitava kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kehityksen tulee olla kestävää niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta. Kehityksen myllerryksessä on pidettävä huoli siitä, että kaikki pysyvät mukana. Julkinen valta palvelee meitä kansalaisia, joten julkisen päätöksenteon on oltava lähtökohtaisesti avointa ja julkista.

Vaalit joka päivä

Kirjoitus on julkaistu Oulun vaalipiirin Vihreiden Viikon vieras -blogissa 11.2.

 

 

Vaalit ovat päivittäin. Osallistumme niihin joko tiedostaen tai aivan huomaamatta. Kampanjat pyörivät ympäri vuoden ja loputtomina sinkoilevat vaalilupaukset. Eurot ääninämme valitsemme edustajat. Usein emme kuitenkaan tiedä, ketä tulikaan äänestettyä.

Hyviä uudistuksia rakenteisiin

Paljon puhuttua kestävyysvajetta täytetään hallituksen eilen sopimilla toimilla. Ihanteellisessa maailmassa kaikkia leikkauksia ei tehtäisi. Emme kuitenkaan elä ihanteessa ja muutoksen – ennen kaikkea säästöjen – tarve on todellinen.

Vajeen paikkaustoimissa on sellaisiakin muutoksia, jotka eivät ole leikkauksia. Rakenteellisia uudistuksia kaivataan ja ilmeisesti nyt myös saadaan. Hyviä uudistuksia ovat ainakin pätevyysvaatimuksien väljentäminen, vuorotteluvapaan ehtojen tarkistaminen, hallintotoimintojen yhdistely ja valtion tietovarantojen avaaminen.

Sata tonnia jokaiselle - riittääkö?

Sata tonnia kaikille suomalaisille ei riitä alkuunkaan. Tilastokeskus vahvistaa tiedon: jokainen suomalainen käyttää yli sata tonnia – siis yli sata tuhatta kiloa – luonnonvaroja vuodessa. Se on paljon, todella paljon. Maailmanlaajuisesti yksi ihminen käyttää keskimäärin noin 8,5 tonnia luonnonvaroja vuodessa. Suomalainen käyttää siis yli kymmenkertaisen määrän luonnonvaroja keskimääräiseen käyttöön nähden.

Kiitos!

Kiitän lämpimästi kaikkia minua äänestäneitä: Kiitos!

Nuoret työnhakijat liikkeelle

Tämä kirjoitus on julkaistu Oulu-lehdessä 17.10.2012.

 

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisestä keskustellaan paljon etenkin täällä Oulun seudulla. Paljon on kaikilla hyvää tahtoa ja toiveita edistää nuorten pärjäämistä, mutta konkreettisia keinoja tuntuu olevan vaikea löytää. Yksi keskeisistä ongelmista on se, miten työttömien nuorten syrjäytyminen voitaisiin estää. Kerran syrjäytynyt ja itsensä yksin jätetyksi kokeva nuori voi olla vaikea saada takaisin mukaan yhteiskuntaan.

 

Me Oulun vihreät nuoret kunnallisvaaliehdokkaat esitämme, että Oulun kaupunki tarjoaisi alle 25-vuotiaille työttömille ilmaisen pääsyn kaupungin liikuntapaikkoihin yleisövuoroille, kuten uimahalleihin ja liikuntahalleihin. Lisäksi heille voisi varata omia harjoitusvuoroja esimerkiksi joukkuepelien harrastamista varten. Tämä tuskin tulisi Oulun kaupungille kovinkaan kalliiksi, etenkin kun vaakakupissa on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toiminta. Jokainen nuorten hyvinvointiin satsattu euro tulee tulevaisuudessa säästettyä moninkertaisesti sosiaali- ja terveysmenoissa. Oikeus ilmaispalveluihin voitaisiin todistaa ajan tasalla olevalla TE-toimiston kortilla.

Mahdollisuus harrastaa liikuntaa ilmaiseksi on merkittävä kädenojennus työmarkkinatuella elävälle nuorelle, jolle jo muutama euro on huomattava menoerä. Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi nuoret saataisiin kannustettua lähtemään kodin ulkopuolelle ylläpitämään ja solmimaan sosiaalisia kontakteja, sekä saamaan vertaistukea elämäntilanteeseensa.

 

Vihreät nuoret kunnallisvaaliehdokkaat

 

Salla Kangas

Harri Lempola

Mirja Mustapirtti

Pekka Peni

Otto Simola

 

Oulu

Sanginjoen kansallispuisto

Kannatan kansallispuiston perustamista Ouluun Sanginjoelle. Oulun luonnonsuojeluyhdistys teki oululaisille kunnallisvaaliehdokkaille kyselyn aiheesta. Tulokset ja tiedote löytyvät täältä.

Vihreät ehdokkaat kannattavat voimakkaimmin kansallispuiston perustamista. Kannatan sitä itsekin. Kansallispuisto olisi matkailukohde ja hieno virkistys- ja tutkimusalue.

Pyhäjoki, ydinvoima ja tulevaisuus

Helsingin Sanomat uutisoi tänään 24.10.2012 seuraavaa:

Saksalainen energiayhtiö E.On aikoo luopua osuudestaan Pyhäjoelle suunnitellussa ydinvoimalassa. Koska E.On olisi ollut ydinvoimalan suurin sijoittaja 34 prosentin osuudella, ydinvoimalahanke näyttäisi nyt kaatuvan.

Rahoittaja toisensa jälkeen on siis tullut siihen lopputulokseen, että ydinvoimaan ei kannata sijoittaa. Tämän uutisen jälkeen tuskin tarvitsee enää keskustella siitä, pitääkö Oulun kaupungin lähteä Oulun Energian kautta mukaan hankkeeseen.

Nyt voidaan kääntää sitten katse rohkeasti tulevaisuuteen ja pyrkiä Oulun seudullakin uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja kehittämiseen. Näin tehdään jo muiden muassa Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa. Suomella ei ole aikaa hukattavaksi, jos haluamme uusiutuvasta energiasta ja cleantechistä uuden vientivaltin.

Vaalityötä ja ääni ennakkoon

Ennakkoäänestys alkaa ylihuomenna 17.10. Arvatenkin vaalityö käy kuumana ympäri Suomen – niin Oulussakin. Rotuaarin vaalikopit avattiin viime perjantaina. Avajaispäivä veti väkeä paikalle, niin äänestäjiä kuin ehdokkaitakin.

Vaalikopeilla viihtymisen lisäksi omissa suunnitelmissa ovat taustatyö perjantain vaalipaneelia varten, mielipidekirjoituksen kirjoittaminen, osallistuminen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen valiokunnan vaalikeskusteluun – niin ja pyörän vieminen huoltoon... Onhan tuossa.

Ennakkoäänestyksestä vielä: kannattaa käydä. On helpompaa suorittaa kansalaisvelvollisuus ennakkoon, kun äänestämässä voi käydä missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Henkkarit pitää olla, mutta muuta ei tarvitse. Varsinaisena vaalipäivänä 28.10. voi äänestää vain äänioikeusilmoituksessa mainitussa paikassa. Ei siis yhtä kätevää. Vaalitietoa – kuten ehdokkaat kunnittain – löytyy oikeusministeriön vaalisivustolta.

Vanhukset ja koulut

Ylen vaalikoneessa kysyttiin, mihin tuleva valtuutettu laittaisi könttälahjoituksena saadun rahalahjoituksen. Vaihtoehtojen joukossa olivat vanhustenhuolto, koulut, terveyskeskukset, lasten päivähoito ja sosiaalitoimen palvelut. Näistä sai valita vaalikoneessa kaksi.

Yle uutisoi tänään, että "Ehdokkaat antaisivat rahaa mieluummin vanhuksille kuin kouluille". Tähän tosin vaikutti ehdokkaan ikä. Vanhemmat ehdokkaat olivat hanakampia antamaan vanhuksille. Nuoremmat ehdokkaat taas suosivat kouluja.

Itse vastasin tuohon valitsemalla koulut ja terveyskeskukset. Jos tulevaisuutta ajatellaan, on mielestäni tärkeämpää panostaa koulutukseen ja hyvään perusterveydenhuoltoon. Molemmat ovat tärkeitä ennaltaehkäisyn kannalta.

Hyvät koulut luovat paremmat edellytykset elämässä pärjäämiselle. Hyvä peruskoulu luo pohjan kaikelle myöhemmälle osaamiselle.

Toimiva perusterveydenhuolto ehkäisee vakavampia sairastumisia, mahdollistaa terveemmän ja toimeliaamman vanhuuden ja parantaa näin ollen yleistä elämänlaatua. Yksi euro lisää perusterveydenhuoltoon säästää tulevaisuudessa moninvertaisen määrän euroja erikoissairaanhoidosta, kun ihmiset pysyvät terveempinä.

Yhteiskuntaa pitää kehittää pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Siksi omat valintani olivat selvät, vaikka toki vanhustenhuollossakin on paljon parannettavaa. On niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin tärkeää pyrkiä ehkäisemään ongelmat ennalta. Se vaatii toimivia peruspalveluita.

Kunnallisdemokratian pelastus

Kunnallinen demokratia ja luottamus päätöksentekoon on koetuksella. Onneksi apua on saatavilla. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO julkaisi tänään Kunnallisdemokratian pelastuspaketin. Teeseissä vaaditaan selvillä ehdotuksilla muun muassa lisää avoimuutta päätöksentekoon, sitovia kansanäänestyksiä ja parempia mahdollisuuksia vaikuttaa kotikunnan asioihin.

Julkaisu toteutettiin tänään tempauksilla ympäri maata. Myös me Oulun vihreät nuoret kannoimme kortemme kekoon ja naulasimme pelastuspaketin teesit kaupungintalon oveen.

Teeseissä on ehdotuksia vallan keskittymisen vähentämiseksi ja päätöksentekijöiden sidonnaisuuksien läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Näiden asioiden eteen voidaan tehdä kuntien valtuustoissa paljon – kunhan tahtoa löytyy. Ehdotuksista osa on jo Oulussa vihreiden ajamana toteutunut: Oulun kaupunginvaltuuston kokouksia on voinut jo hyvän tovin seurata netin kautta suorana.

Voin varsin mielelläni allekirjoittaa pelastuspaketin ehdotukset. Avoimempi kunta on jokaisen kuntalaisen etu.

Vaalikoneita

Lisää valikoneita on nyt auennut yleisölle. Ainakin Kalevan ja MTV3:n ovat jo auki ja Ylen vaalikoneenkin pitäisi tänään 1.10. aueta.

Alla linkkejä omiin vastauksiini:

• Kalevan kuntavaalikoneen vastaukset täällä
• MTV3: ei suoraa linkkiä saatavissa
• Animalian ja SEY:n eläinpoliittisen vaalikoneen vastaukset täällä 
• Ylen vaalikoneen vastaukset täällä

Omistajan ohjauksella on väliä

Konepajayhtiö Metso, josta valtio omistaa vähemmistöosuuden, perui lisäosinkonsa. Omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Heidi Hautalan mielestä lisäosinko sopi huonosti yhteen yt-neuvottelujen ja irtisanomiskaavailujen kanssa. Näimme nyt, että valtio voi omistajaohjauksen kautta vaikuttaa, jos vastaavalla ministerillä on tahtoa ja määrätietoisuutta.

Tällä hallituskaudella omistajaohjauksesta on vastannut vihreiden ministeri Heidi Hautala. Valtion omistajaohjauksesta onkin tullut suoraselkäisempää. Jo aikaisemmin tänä vuonna Hautala uusi valtionyhtiö Finnairin hallituksen johdon palkitsemisjupakan yhteydessä. Näin näkyvää en muista omistajaohjauksen ennen olleen. Hyvää työtä siis!

Asiat muuttuvat, kun niitä muutetaan!